Jos musiikki on elämä, niin silloin elämä on parasta livenä. Tämä ei ole millään muotoa mikään kattava tapahtumakalenteri ja tuskin tulee koskaan sellainen olemaankaan, koska baareja, rafloja sekä keikkapaikkoja tulee ja menee aivan kuten nettisivujakin. Alla kuitenkin muutamia mestoja, joissa Riepu ja riepulaiset yleensä viihtyy. Jos tiedät lisää, vinkkaa niistä ihmeessä os., info@riepu.fi.

Tähän vielä sellainen disclaimeri, että jos et linkeistä löydä mitään itseäsi miellyttävää, on vika sinussa eikä alta löytyvässä listauksessa. Sorry, not sorry.

Helsinki

• Tavastia – Helsingin legendaarisin liveareena
• Bar Loose – Kaikenlaisen vaihtoehtoräimeen mekka
• Lepakkomies – Hesarin huuruluola
• Playhouse Bar – Löydä huomisen nimet täältä ensimmäisenä
• Kulttuuritalo – Monipuolinen kulttuurikeskus
• On The Rocks – Helsingin rockhenkisin yökerho
• Ääniwalli – Skenempi mesta
• Kuudes Linja – Alan mesta skeneilyyn
• Hard Rock House – Roihikan rokkiräkälä, missä kumminkin viiden euron eteispalvelumaksu keikoille lipun päälle, mitä vittua!?!
• Käpygrilli – Kulttuuribaari Käpylässä
• Oranssi – Nuorta alkuvoimaa
• Wallun kasino Storyvillessä – Wallu Valpio pyöritti yli 15 vuotta legendaarista Helatorstai-klubia Helsingin Henry’s Pubissa, kunnes noutaja tuli sillekin, nyyh. Nyt bileet jatkuvat hieman ”aikuisempaan makuun” Eduskuntatalon kupeessa Storyvillessä, koska kaikki me vanhenemme, niin Wallukin. Samalla kun Storyville ja Wallu saivat toisensa, tiputti menomesta suffiksistaan eli jälkiliitteestään osan ”Jazz Club” pois, sattumaako?

Tampere

• Vastavirta-klubi – Vaihtoehtokulttuurin keskus
• Tullikamari & Klubi – Kamarilla ne isommat nimet vetää, Klubilla taas keskisuuret ja pienemmät
• Tavara-asema – Tullikamarin ja Klubin sisarvenue
• Olympia – Täällä vähän mitä milloinkin
• Maanalainen – Useiden mielestä Mansen merkittävin mesta vaihtoehtoisemman räimeen ystäville heti Vastavirran jälkeen. Miinusta siitä, että eräs vakiokalustoon kuuluva henkilö katsoo aika ajoittain tarpeelliseksi kritisoida ja nälviä Vastavirtaa varsin kyseenalaisilla tavoilla somessa klubin profiilin nostattamiseksi. Onko tämä strategia koskaan toiminut?
• Varjobaari – Underground-henkinen musiikkibaari Mansen sporalinjan toisessa päässä Hervannassa, suoraan oven edessä. Jos eksyt, katso peiliin.

Turku

• Liveturku.fi – Turun livemusiikin keskusverkosto. Hyvä ja selkeä sivu, minne jannut keräilevät abouttiarallaa kaikki Turun ja Turun seudun keikat joka viikko. Lisää samanlaista!
• Nirvana – Rock- ja metallibaari, yhdenlaista jatkumoa Turun Teviksen eli TVO:n meiningille, jonka Turun Ylioppilaskyläsäätiö hääti aikoinaan tiloistaan, koska piti saada fillarikellari. Mitä vittua!?!
• Dynamo – Turun opiskelijoiden ja indieskenen hima
• Logomo – Isojen ja keskisuurien nimien koti, snadimmassa Teatroksi nimetyssä venuessa sitten vähän vaihtoehtoisempaakin kamaa.
• Kirjakahvila – Kulttuurikahvila ja kirjakauppa, missä sivistystä ja parempaa ajateltavaa moneen lähtöön, niiden lomassa aika ajoittain sitten undergroundimpaa tärinää.

Oulu

• Toppila Klubi – Oulun ykköslivemesta tätä nykyä pari kilsaa ydinkeskustan ulkopuolella.
• 45 Special – Edelleen väkevää tulitusta ajoittain, vaikka vanhat kulta-ajat ovatkin ikävä kyllä jo takanapäin. Tietäjät tietää!

Jyväskylä

• Lutakko – Kulttuurikeskus ja liveareena, Jykylän ykköslivemesta.
• Musta Kynnys – Vaihtoehtoisempaa livemenoa, Lutakon hahmojen vaihtoehtoisempi liveluola toisella puolen raiteita.
• Ilokivi – Satunnaisia rientoja täälläkin.

Hämeenlinna

• Suistoklubi – Järkkääkö Olli Olli (ei kuitenkaan liene sukua mäkihyppääjä Harri Ollille) vielä keikkoja Hämptonin Suistolla? Niin tai näy, näyttävät kattaukset edelleen varsin väkeviltä vaihtoehtorockin ja rollin – tai ollin – vinkkelistä. Toimii!

Lahti

• Torvi – Lahden kaikenlaisten hämärämpien räminöiden Mekka, Tehis-Hanski taitaa tässä hääriä edelleen takapiruna. Jos et Lahdessa vieraillessasi ole Torvessa vielä käynyt, taidat olla vähän torvi itsekin (pahoittelut, mutta emme malttaneet olla käyttämättä tätä tilaisuutta hyväksemme).
• Mössö – Täällä näitä isompia Lahden hässäköitä. Lahden keikkamestoilla on muuten hienoja nimiä – ehkä RIEPU.FI vielä perustaa Axe-zinen, Mukkula Lifestylen ja Bay Division Calling -organisaation Pasi Lahden (ent. Vehmasaho) kanssa kaupunkiin livevenuen nimeltään Sössönsöö. Onhan miehellä nyt aikaa, koska on omien sanojensa mukaan lopettanut festareilla juoksemiset tykkänään. Mössön nimi on oikeasti Möysän musaklubi, mutta eihän sitä sillä nimellä kukaan kutsu.

Kuopio

• Sawohouse Underground – Kuopiossa ei ole tullut juurikaan pyörittyä sen jälkeen, kun maineikas Walhalla vedettiin manan majoille, mutta Savon sydämessähän vaikuttaa olevan oikein vireä liveskene tällä hetkellä, tämä niistä varmaankin eniten Riepun ja riepulaisten makuun.
• Maxim – Täällä näemmä vähän vaihtoehtoisempaa mäiskettä ja räiskettä.

Vaihtoehtoiset tapahtumakalenterit

Erikoistuneita lähteitä:

• Punk In Finland – Punk- ja HC-skeneen keskittyneen foorumin keikkatarjontaa myös tutkan ulkopuolelta
• DIY Turku – Turun DIY-skenen tapahtumakalenteri
• Agenda Concerts-Metal – Todella hyvä kokonaisuus kaikenlaisten kummallisempien metalli- ja punkhenkisten tapahtumien selailuun, kunhan ensin sisäistää hieman käppäisen ja sekavan käyttöliittymän. Ja mikset sisäistäisi, jos haluat tietää, mitä kaikkea ovelaa ja jännää ympäri maailman oikein tapahtuu raskaamman rockin saralla.
• Punk i Stockholm – Helvetin hyvä lähde kaikelle punkinkatkuiselle ja -retkuiselle räimeelle Stokiksessa.
• Berliinin hässäköitä: Berlin Metal (tarvitseeko selittää?), Stressfaktor (vasemmistolaisemman vaihtoehtoskenen meiningit), My True Intent (abouttiarallaa kaikki Berliinin keikat yhteen mestaan siepattuna, visuaalisuus haetaan sitten keikoilta, ei tältä saitilta), Berlin Gigs (alle 20 euron hintaisten keikkojen Telegram-lista), Rauschmelder (kaikenlaiseen räminään ja tärinään keskittyvä saitti, missä tämän sortin iltamat kaikki kätevästi yhdessä mestassa).

Yleiset lähteet:

• Songkick – Artistien kiertueaikataulut, joo, mutta tämä on ihan helvetin päheä ja kätevä laitos erityisesti ulkomaisten isompien kaupunkien pläräilyyn keikkojen suhteen. Laitat vain kaupungin nimen hakuboksiin ja alat ihmetellä. Tällä tavoin on löytynyt useita uskomattoman upeita elämyksiä!
• Bandsintown – Kansainvälisten artistien Suomen-keikat, tosin vähän tylsähkö ulkoasu. Tuokaa takaisin vanhan liiton MySpace, ruojat!!
• Resident Advisor – Elektronisen musiikin tapahtumat, jos sellaiset nappaa.

Festivaalit ja suuremmat tapahtumat

Riepu suosittelee muun muassa näitä festivaaleja Suomessa:

Voisi toki suositella muitakin, mutta kaikkia ei voi oikein enää suositella, koska ovat muuttuneet luonteeltaan liikaa, ovat painuneet manan majoille tai arvot eivät oikein enää kohtaa RIEPU.FI:n kanssa, mikä on tietty surullista ja valitettavaa, mutta myös vain elämää.

• Ilosaarirock, Joensuu (heinäkuu) – Pohjois-Karjalan suurin ja kaunein
• Puntala-Rock, Lempäälä (heinäkuu) – Suomen reiluin ja reippain punkfestari
• Jytäkesä Go-Go, Helsinki (heinäkuu) – Vaihtoehtoisemman rockin kuumin kesätapahtuma
• Hellsinki Metal Festival, Helsinki (elokuu) – Vanhan Tuskan manttelinperijä
• Punk ja Yäk, Turku (elokuu) – Vanhan liiton punkväen kokoontumisajot

• Bubbling under — Kalle Keskisen kesätärinät: Helsinki City Festival (Stadi), Tampere City Festival (Manse), Tapiola festivaali (Espoo), Saaristo (Kaarina) – Tämäkin Keskinen on saanut paljon lokaa niskaansa – osin aiheellisesti, toisinaan taas ei – vuosien mittaan. Silti sydämessäni on eräällä tavoin erityinen paikka miehen tapahtumille, koska ainakin Kalle yrittää – tosin suvun taloudellisella tuella on tietysti helpompi harrastaa ja tuottaa kuin tyhjätaskuna. Kallekin on loppujen lopuksi vain omanlaisensa tee-se-itse -mies, joka vaikuttaa noudattavan ohjenuoraa ”tekemällä oppii”. Oli miehestä mitä mieltä tahansa, niin sitä ei voi kiistää, etteikö herra osaisi järkätä Härmän kovimmat bileet 2020-luvulla. Jos siis haet pintaliitoseuraa, -bileitä ja -julkkiksia tai yhden illan hekumaa, näistä löydät varmasti. Jos et, olet joko sokea tai kädetön.

Muut Riepu-osiot

Tutustu myös:

• KULTTUURI – Jos jonkinlaista horinaa kulttuurikentältä
• HAASTATTELUT – Kaikenkarvaista jutustelua
• ARVOSTELUT – Rehellisiä arvioita tapahtumista ja esityksistä

Päivitetty: 5.9.2025 | Ehdota parannuksia tai uusia paikkoja: info@riepu.fi

Huomautus: Kaikki linkit toimivat tätä kirjoittaessa. Mikäli tilanne muuttuu, voi siitä ilmoittaa meillekin, muussa tapauksessa osaat toivon mukaan kaivaa toimivat linkit ja tiedot verkosta itsekin. Mikäli et, niin opettele, sillä oppia ikä kaikki.

Vaikka televisiot, radiot, somet ja valtamediat tuuttaavat suomenkielistä poppia ja rokkia ainakin vielä toistaiseksi aivan liian isolla suuttimella kyllästymiseen saakka – kuten näillä isoilla toimijoilla valitettavasti tapana on – niin onneksi Suomesta ja Stadista löytyy nuoremman sukupolven tekijöitä, jotka tarjoavat hetkelliset pakokeinot tästä henkisestä Neuvostoliitosta.

Tapahtuman lehdistötiedote tietää kertoa illan ensimmäisestä aktista seuraavaa: ”Last Station Before Zone B eli lyhyemmin LSBZB on tribuutti vapautuneelle nuorisokulttuurille. Piittaamatta liialti genrerajoista, helsinkiläisyhtye esittää yksinkertaista, välitöntä ja intensiivistä tanssimusiikkia.”

Vaikka saavun paikalle hieman myöhässä käy illan aikana ilmi, että LSBZB on tämän tapahtuman heikoin lenkki, ainakin vielä toistaiseksi. Vaikka kengänkärkiään tuijotteleva yhtye on pitkälti koulubänditasoa, löytyy yhtyeen kappaleista yllätyksekseni toisaalta myös maagisiakin hetkiä. Harmi vain, ettei yhtye tunnu tietävän, mikä on jööttiä ja mikä jautaa.

LSBZB.

LSBZB:n versio Juice Leskisen Pilvee, Pilvee -ikivihreästä saa eräät yleisön edustajat innostumaan, mutta liekö kappale sitten ollut ennemminkin suunnattu jäsenten vanhemmille tai isovanhemmille, jotka näyttivät saapuneen sankoin joukoin katsastamaan perillistensä kykyjä tositoimissa.

Koska itselläni ei ole moraalisia velvoitteita selkääntaputteluun totean, että LSBZB tarvitsee kipeästi näkemyksellisen ja ennenkaikkea rohkean sovittajan, joka osaa erotella jyvät akanoista, jotta yhtyeellä olisi edellytyksiä kunnon kahinoihin vanhempien ikeestä.

”The Dedes on pop/rock-yhtye, joka tunnetaan kantaaottavista kappaleistaan ja räväköistä live-esiintymisistään. Tämä viidellä asennetta tihkuvalla nuorella naisella varustettu bändi ottaa paikkansa lavalla suorastaan ihon läpi tunkeutuvilla laulumelodioillaan. Biisien suodattamattomat lyriikat vaativat tulla kuulluksi ja toimivat varoituksen sanana; meitä ei kannata aliarvioida. Oma astmapiippu mukaan, jos on taipumusta hengästyä.”

Istun 6. linjan baarin puolella, kun lavalta alkaa kuulua räävitöntä huutoa ja kiljuntaa. Äänestä päätellen naisia. No, niinhän tuossa illan keikkaa mainostavassa esittelytekstissä todetaankin. Hetkisen THE DEDES -yhtyeen musisointia kuunneltuani totean, että tätä kannattaa katsella ja kuunnella lähempääkin.

Lavalla on tosiaan viisi nuorta naista, jotka vaikuttavat vihaisilta. Ihmekös tuo, kun musiikki on grungen, stonerin ja Kornin kaltaisen asennerytkytyksen sekoitus. Kitarasta löytyy murinaa ja bassosta alapäätä. VITTUVOIMAA!

Teen viisikon lavaolemuksesta huomion, että kahdesta solistista tummempi ja salskeampi omaa sellaista maagista ja mystistä karismaa, mitä ei hankita kaupan hyllyltä vaan se tulee jostain syvemmältä perimästä. Alkuvoimaa. Yhtyeen basistilla on myös erinomaisen tiukka ote ja hyvä groove. Myös biisimateriaali vakuuttaa: nämä gimmat osaavat jumalauta tehdä biisejä, parissa parhaimmassa kappaleessa on jopa hittipotentiaalia. Loistavaa!

”Stadilaisen katurockin vauhdilla 20-luvulle tuoneen Lovers Left Aliven nimi on kantautunut varmasti jokaisen helsinkiläisen rokkidiggarin korviin parin viime vuoden aikana. Pääosin puskaradion välityksellä nimeään kasvattanut yhtye on keikkaillut paikallisella tasolla ahkerasti, piipahtanut välillä riehumassa ulkomailla, ja tehnyt omaehtoisen itsepäisesti rockista taas musiikkityyliä, joka elää ja voi hyvin vastakulttuurina Helsingin klubeilla.”

Illan pääesiintyjästä LOVERS LEFT ALIVEsta on kohistu Soundia myöten, onhan nelikko saanut kummisedäkseen ja julkiseksi puhemiehekseen jopa The 69 Eyesin laulusolistin Jyrki 69:n. Vanhan liiton englanninkielisellä katurockilla ansaittu huomio on tänä iltana houkutellut paikalle arviolta 150–200 katsojaa.

Jos joku vanhempi fossiili erehtyy vielä jossain manailemaan, miten rock on kuollut Lemmyjen ja tämän hengenheimolaisten poismenon myötä, voi tällaisen mammutin suosiolla lähettää vanhainkotiin tahi Lovers Left Aliven keikalle.

Itse toki suosin jälkimmäistä vaihtoehtoa, sillä mikäs sen mukavampaa kuin seurata, miten arviolta 20-25 -vuotias ja hyvinkin naisvoittoinen yleisö on saapunut paikalle nauttimaan aidon ja kunnon stadilaisen katurockin ilosanomasta. Vaikka Kuudes Linja ei tarjoile illallista tai edes iltakahveja, on silmänruokaa tänä iltana tarjolla yllin kyllin.

Toki lavan eteen on hakeutunut muutama vanhempikin juoppolalli muutaman korttelin takaa löytyvistä Kallion räkälöistä, jotka huutelevat jos jonkinlaisia sutkautuksia bändille kuin Rumba-lehden Miettinen ja Rami Kuusinen -vainaa The 69 Eyesille Tavastia-klubilla konsanaan, mutta tämä tuntuu vain lisäävän kierroksia.

Keräämme timantteja autiolla saarella ja toivomme pelastuvamme, vaikka olemmekin vain sairaita marionetteja kuvottavalla näyttämöllä. Tänä iltana me kuitenkin vain pidämme hauskaa ja tanssimme huolettomina, siitä Lovers Left Alive pitää meille huolen.

Me emme ole mitään, meistä ei pitänyt tulla tällaisia, niinhän opettajat, koululaitokset ja yhteiskunnan muut tukipilarit meille väittivät. Silti me olemme täällä, tässä ja nyt, yhteiskunnan vastustuksesta huolimatta. He kenties yrittivät saada meidät ruotuun, kunnes lopulta alistuivat. Me olemme kadotettu sukupolvi. Me olemme pelastus. Me olemme rock’n’roll. Katsokaa meitä. Pelätkää meitä. Rakastakaa meitä. Vihatkaa meitä.

Lavalla kaahaus jatkuu. Lovers Left Alive jatkaa sitä perintöä, mitä Dead Boysin, Smackin ja Johnny Thundersin kaltaiset aktit aloittivat ennen heitä, ainoastaan soitannollisesti tiukemmin. Oppia ikä kaikki. Erityisesti rumpali Rebel Hipi ansaitsee erityismaininnan: mies lyö kuin Smackin ja Jimsonweedin Kinde, mutta operoi teknisesti kuin Popedan ja Hanoi Rocksin Lacu Lahtinen.

Lovers Left Alive on sekava seurakunta glamia, poseerausta, heviä, hikeä, levinneitä meikkejä ja kyyneleitä. Kyyneleet tulevat vain siitä ilosta, minkä yleisössä idoleitaan ihastelevat nuoret neidot puristavat kyynelkanavistaan onnesta. Me vanhemmat rokut vain nyökkäilemme takavasemmalla hyväksyvästi. Suomalainen katurock on jälleen saanut itselleen taas uuden upean uhrilahjan useamman laihemman vuoden jälkeen.

Yleisö huokuu tyytyväisyyttä tunnin mittaisen keikan jälkeen. Tämä ilta omistettiin rock’n’rollille kovalla intohimolla. Muutama vanhempi rockveteraani tulee keikan jälkeen heittämään läppää kysyen, näinkö illan lämppäriä. Näinhän minä. Saan kuulla, että yksi jäsenistä on Hanoi Rocksin klassisimman kokoonpanon kakkoskitaristin Nasty Suiciden tytär. Ohhoh, sattumaako?

Kuten kuvaan kuuluu, jatkuu keskustelu luontevasti Hanoi Rocksilla. Oliko Sami Yaffa joskus todellakin ehdolla The Rolling Stonesin basistiksi? Entä onko niin, että Andy McCoy ei todellakaan pääse enää Yhdysvaltoihin? Entä onko McCoy todellakin lähdössä syksyllä Englannin-kiertueelle? Ketä hänen bändissään oikein soittaa nykyään?

Omat ajatukseni ovat kuitenkin jo toisaalla. Päästyäni kotiin ja päätteen äärelle alan ensi töikseni googlata, oliko joku illan esiintyjistä todellakin Hanoi Rocksin rintaperillisiä. Vastaus löytyy The Dedesin riveistä: sen alkuvoimaista karismaa omaava mystinen laulajatar on nimeltään Jasmin Stenfors ja tämän isä on Jan Stenfors (os. Nasty Suicide). Sattumaako?

LOVERS LEFT ALIVE, THE DEDES, LSBZB
16.3.2024 Kuudes Linja, Helsinki