” Ei minulla ole hirveästi sanottavaa. Olen hiljainen ja ujo ihminen, annan mieluummin kitaran puhua.” (Miika Tenkula, 2005)

Melankolian mestari kertoo paitsi 34-vuotiaana kuolleen Sentenced-kitaristin ja -säveltäjän Miika Tenkulan (1974–2009) elämäntarinan, mutta kertaa samalla ansiokkaasti 1989–2005 vaikuttaneen metalliyhtyeen Sentencedin vuosia bändin perustamisesta sen hajoamiseen asti. Malatyn kirja osuukin monessa mielessä hyvään saumaan – tai kuin naula arkkuun.

Vuosituhannen vaihteessa raskaampaa rockia kuunnelleet muistanevat hyvin Sentencedin – yhtyeen, joka perusti sanomansa pohjoiselle melankolialle ja niitti ensimmäisten suomalaisten metalliyhtyeiden joukossa kansainvälistä mainetta. Kotimaisessa metallimusiikissa yhtyeen vaikutus on siis merkittävä.

Silti sen pääasiallinen säveltäjä ja soolokitaristi on jäänyt jopa faneillekin suhteellisen tuntemattomaksi hahmoksi. Melankolian mestari muuttaa tilanteen – onneksi.

Nefertiti Malaty on tehnyt kunnon pohjatyön Melankolian mestaria varten, sillä kirjaan on haastateltu lukuisia Tenkulan sukulaisia, ystäviä, soittokavereita ja muita henkilöitä vuosien varrelta.  Kirjan sivuilla tutuiksi tulevat elävästi niin 70- ja 80-lukujen elämä Muhoksella kuin Kemissä sijainnut legendaarinen Tico Tico -studiokin.

Teoksessa lukija kulkee mukana niin hikisissä keikkabusseissa ja kotimaan esiintymislavoilla aina yhtyeen ensimmäiselle ja viimeiselle Yhdysvaltojen-kiertueelle asti. Fanien kannalta lainaukset varhaisista Sentenced-demo- ja levyarvioista tuovat oman lisäarvonsa tarinaan.

Tarinaa on miellyttävää lukea, sillä kirja avaa lukijalleen kiinnostavan näkymän Tenkulan elämään lapsuudesta aina musiikkiuran huipulle ja lopulta Sentenced-yhtyeen hajoamisen jälkeen syntyneeseen tyhjiöön.

Teos piirtää kuvan vaatimattomasta, joskin musiikillisesti lahjakkaasta suomalaisesta miehestä, joka maailman metropolit kiertäneenä halusi asua koko elämänsä kotiseudullaan Muhoksella. Usein tuppisuinenkin mies halusi hoitaa sosiaaliset kanssakäymiset lähinnä tekstiviestein ja vieroksui esimerkiksi muoti-ilmiöitä – kontrastina sille, että Tenkula omasi mahtavan melodiantajun ja osasi todellakin monien sanoin saada kitaransa laulamaan.

Toisaalta Tenkulan hahmo jää lukijallekin hieman etäiseksi, mikä saattaa johtua myös osittain päähenkilön sivustakatsojan roolista omassa elämässään. Muistuttamaan jäävät toki muiden kertomat tarinat, mutta todennäköisesti Tenkula ei avannut omaa sielunmaisemaansa kovin laajoille joukoille muutoin kuin suuria yleisöjä koskettaneiden melodioiden kautta.

Melankolian mestari kuvaa koskettavalla tavalla ennen kaikkea sitä, miten Tenkula eli hyvin tyypillisen taitelijan elämän, tai ainakin sellaiseksi – traagisessa mielessä – tuo elämä kääntyi sen ehtoopuolella. Kiertue-elämään kuulunut liika alkoholinkäyttö ja huolettomat elintavat jatkuivat arjessa, jossa pitkä parisuhde oli päättynyt, lähikuppilat kutsuivat ja krapularyyppy oli osa arkea.

Vaikka rakkaus musiikkiin ja musiikin säveltäminen olivat osa Tenkulan elämää Sentencedinkin jälkeen, uusien bändikuvioiden muodostaminen jäi aina vain suunnitelmien asteelle. Traagisesti synnynnäinen sydänvika koitui Tenkulan kohtaloksi. Miika Tenkula menehtyi synnynnäisen sydänvian aiheuttamaan sairaskohtaukseen kotonaan Muhoksella 18.2.2009. 

Siten vain 34-vuotiaana kuolleen Tenkulan joutsenlauluksi jäi Sentencediltä neljä vuotta aiemmin ilmestynyt The Funeral Album.

Vaikka Melankolian mestari ei anna niin paljon uutta tietoa yhtyeen edesottamuksista vaikkapa Matti Riekin Täältä pohjoiseen: Sentencedin tarina -opuksen (Like, 2014) lukeneille, syventää se yhtyeen sisäisestä dynamiikasta piirtyvää jännitteistä ja tuskaisaa kuvaa.

Siten Melankolian mestari on lukemisen arvoinen tarina kaikille, joita kiinnostavat koskettavat taitelijatarinat elämästä ja sen arvaamattomuudesta. Malaty on onnistunut kuvaamaan oivasti Tenkulan lyhyttä elämää ja musiikillista merkitystä, mutta myös kirjoittamaan erinomaisen kirjan lahjakkaasta lauluntekijästä, joka lähti keskuudestamme aivan liian varhain.

Nefertiti Malaty
MIIKA TENKULA – MELANKOLIAN MESTARI
(Like, 2024)

(Miika Tenkulan sitaatti: Kaltio)