”Nalle, miten sulla on oikein varaa reissata maailmalla koko ajan?”, olen saanut viime vuonna kuulla yhä useammalta ihmettelijältä.

Taka-ajatuksena asiassa on ilmeisesti se, että minulla on jossain joku suuri sampo, joka puskee minulle louvoa eli rahaa jatkuvalla syötöllä – tai sitten olen perinyt jonkun ökyrikkaan sukulaisen.

Väärin.

Lähdetään nyt aluksi vaikkapa siitä, että Suomi on harvinaisen kallis, mutta samalla myös harvinaisen köyhä maa tätä nykyä.

Otetaan nyt esimerkiksi vaikka kaljatuopin hinta. Tänä päivänä kaljatuoppi maksaa Helsingin keskustassa keskimäärin saman verran kuin vaikkapa Oslossa, noin kymmenen euroa.

Mikäpä siinä, mutta kun norjalaisen palkkataso on yleisesti puolet parempi kuin suomalaisen, niin laske siitä.

Tai laske siitä, miksi Suomessa on Euroopan vanhin autokanta, ellet muuten usko. Asia, mikä tulee hyvin selväksi jo siitä, mikäli ottaa paatin lahden yli Helsingistä Tallinnaan ja lähtee suhaamaan Via Balticaa pitkin kohti Eurooppaa vaikkapa Flixbusilla tai Lux Expressillä.

Samoin on hotellien laita, joiden hinnat ovat Suomessa karanneet käsistä jo aikapäiviä sitten. Tänä päivänä et näytä Suomessa saavan kahden hengen hotellihuonetta alle satasen, vaikka kyse olisi Ompusta tai jonkun prameamman hotelliketjun erikoistarjouksesta.

SUOMEN NYKYHINTOJA PÄIVITTELEMÄSSÄ

2020-luvun koronan jälkeisen ajan festariproblematiikasta kirjoitti kolumniinsa hiljattain myös Iltalehden avustaja Karoliina Simoinen todeten, että kesäfestareiden aika saattaa olla muutamassa vuodessa ohi.

”Maksoin Ruisrockin kahden päivän lipusta tänä vuonna ennätykselliset 220 euroa. Vielä viime vuonna sama lippu maksoi 205 euroa ja sitä aiempina vuosina vähemmän.

Majoituspalveluiden hinnat ovat myös nousseet. Hotelliöiden hinnat liikkuvat tapahtuman aikaan sadoissa euroissa, joten siinä jää keskituloisellakin ihmisellä Hamburger Börsin sileät lakanat vain kaukaiseksi haaveeksi.

Säästösyistä varasimme kahden ystäväni kanssa asunnon Turun keskustasta Airbnb-sivuston kautta. Viivyn kaksiossa kaksi yötä ja osuuteni siitä on 158 euroa – siis säästösyistä.

Tässä vaiheessa olen kuluttanut 378 euroa.

Bussiliput Helsingistä Turkuun ja takaisin maksavat noin 30 euroa. Tapahtumapaikka sijaitsee noin kahdeksan kilometriä Turun keskustasta, joten koko viikonlopun kattava bussilippu on järkevin vaihtoehto ulkopaikkakuntalaiselle. Se maksaa 24 euroa. Matkustuskulut ovat siis noin 55 euroa.

Näin ollen pääsemme 432 euroon, eikä olla vielä Turussa päinkään.

Festariviikonlopun aikana rahaa kuluu ruokaan ja juomaan. Ruisrockin alueelle saa tuoda omia ruokia ja yhden alkoholittoman juoman. Paikan päällä myydään lähinnä ravintolaruokaa. Esimerkiksi yksi ruoka ja muutama juoma kustantaa todennäköisesti noin 50 euroa. Muut ruoat kuten aamupala, voi tietenkin ostaa kaupasta.

Kahden päivän festarireissuun uppoaa siis kaikkine kuluineen ainakin noin 600 euroa.”

– Karoliina Simoinen (Iltalehti)

Tuskankin kolmen päivän festarilippu maksoi tänä vuonna jo 239 euroa – eli enemmän kuin yhteenkään seuraavaksi esiteltävään kolmeen ulkomaalaiseen metallitapahtumaan, Puolan Mysticiin, Tsekin Obscene Extremeen ja Romanian Rockstadtiin.

MYSTISEN HALVAT LENNOT GDANSKIIN

Onneksi yhdentynyt Eurooppa on mahdollistanut monin paikoin halvat lennot Suomesta entisiin itäblokin maihin, mikä mahdollistaa jos jonkinlaiset matkustuskikkailut meille hintatietoisemmille kuluttajille (lue: köyhille).

Sitä ihmettelen, miksi minun pitäisi maksaa rutkasti extraa suomalaiselle palvelutarjoajalle palveluista, mitkä saan useita satoja prosentteja huokeammalla vaikkapa entisistä itäblokin maista tai Baltiasta?

Yhtenä esimerkkinä voin käyttää taannoista matkaani Mystic-metallifestivaalille Puolan Gdanskiin, missä maksoin unkarilaisen Wizzairin lennoista Turusta Gdanskiin ja takaisin arviolta 60 euroa. Siihen päälle reilun viikon mittainen hostel-majoitus viiden hengen dormissa eli yhteismajoituksessa 80 euroa.

Reilun kolmen kilometrin välimatkan hostellilta festarialueelle ja takaisin oli järkevintä tehdä tietenkin raitiovaunulla, missä yksi matka maksoi reilun euron.

Kun puolen litran kaljakin irtosi Mysticissä reilulla neljällä eurolla alkaa paatuneinkin suomalainenkin festaroitsija kantaa rahojaan Suomen rajojen ulkopuolelle. Näin myös Mysticissä, missä oli varmasti satoja suomalaisia festaroitsijoita nauttimassa slaavilaisesta vieraanvaraisuudesta.

Eihän Mysticin festarilippu mitenkään halpa tietenkään ole, vajaat parisataa euroa, mutta sen vastapainoksi sai neljäksi päiväksi sellaisen kattauksen, mistä Suomessa joutuisi pulittamaan lähemmäksi puolen tuhatta euroa ostamalla tiketit vaikkapa Tuskaan, Hellsinki Metal Festivaleille ja johonkin John Smithiin tai Dark Riveriin.

Hintatietoisimmat (lue: köyhimmät) fanaatikot keplottelevat itsensä tietenkin vaikkapa Kaaoszinen tai Rievun avustajiksi, minkä myötä voi akkreditoitua vaikkapa toimittajaksi ja siten keskittää festivaalilipun hinnan puhtaasti olennaiseen (lue: kaljaan).

TSEKIN TANHUT ELI OBSCENE EXTREME

Itse olen seuraavaksi matkaamassa Tsekin Trutnovin Obscene Extreme -mättöfestareille, joka viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan, paljon onnea sinne – ja toki minulle, joka pääsen sinne!

Oma matkasuunnitelmani lähtee tällä kertaa Helsinki-Vantaalta Puolan Wroclawiin vanhalla kunnon Finnairilla, minkä meno-paluuliput kustansivat 130 euroa. Siihen päälle pari yötä Wroclawissa 12–15 euroa yö omassa kahden hengen huoneessa jaetulla kylppärillä.

Kun tältä osin ollaan asetuttu slaavilaisten patojen ääreen, voidaankin lopulta napata vanha kunnon sammakkobussi eli Flixbus Wroclawista Trutnoviin arviolta 12 eurolla suuntaansa. Majoitus on hoidettu paikan päällä Airbnb:n kautta reilun kilometrin päähän paikalliseen omakotitaloon, missä neljä yötä kustantaa yhteensä 335 euroa – jaettuna tarvittaessa vaikka viidelle.

Tässä kohtaa jaan majoituskustannukset ainoastaan yhden matkakumppanin kanssa, joten mikäli tarvetta on tai mahdollisesti jossain vaiheessa tulee, voi nakata viestillä johonkin viestimeen.

Mikäs siinä sitten lähteä nauttimaan neljän päivän ajaksi maailman parhaimman grindcore- ja deathmetal-festarin tarjonnasta, kun on puitteet kunnossa ja meininki kohdallaan vaikkapa sellaisten aktien kuten Autopsy, Napalm Death, Immolation, The Crown, Ratos De Porao, Dropdead, Siege, Gutalax, Sabbat, Terveet Kädet ja Convulse kanssa?

Neljän päivän early bird -lipun Obsceneen on tänä vuonna saanut halvimmillaan 142 eurolla, portilla siitä joutuu pulittamaan 50 euroa enemmän. Päivälippuja ei ole myynnissä, koska festivaalijärjestäjä Curby ei halua panna paikkaa säppiin yöksi.

Tietysti tarkan markan mies (lue: minä) tsekkaa Ticketswapista parhaat tarjoukset ja voi sitäkin kautta säästää useampia kymppejä lipustaan.

Syöminkien ja juominkien hintatasosta en vielä osaa sanoa tuon taivaallista, mutta eiköhän ne ole arviolta puolet suomalaisfestivaalien hinnoista, mikäli tämän päivän merkit pitävät paikkaansa.

TRANSYLVANIAAN DRACULAN SYNTYSIJOILLE

Mainio ja ehdottoman suositeltava mättöfestivaali on myös Romanian Transsylvaniassa järjestettävä Rockstadt Extreme Fest, joka kymmennen vuotensa kunniaksi on tänä vuonna peräti kuuden päivän mittainen, tiistaista sunnuntaihin 30.7.–4.8.2024.

Kattaus siellä on tänä vuonna sellainen, että mikäli Air Baltic olisi tänäkin vuonna toistanut edellisvuoden 55 euron lentotarjouksensa Helsingistä Romanian Bukarestiin ja takaisin, olisin minäkin luonnollisesti Rockstadtissa, missä tuopista saa pulittaa reilun euron ja maittavasta festariruuasta 3–4 euroa. Cocktailit olivat muistaakseni sellaiset 3–4 euroa.

Rockstadin juhlavuoden kuuden festaripäivän sisäänpääsylippu kustantaa tässä vaiheessa 212 euroa.

Transylvaniassa majoituin viime vuonna aivan ihastuttavaan, Draculan linnan kupeessa Branissa sijaitsevaan Vila Codreanuun, mitä voin suositella varauksetta. Kolme yötä kahdelle hengelle siellä kustansi 20 euroa yö, eli ei mitenkään paha. Parin tunnin junamatkasta Bukarestista Transylvaniaan saa pulittaa keskimäärin kympin nenä.

Vähän kauemmaksi festarialueelta majoittuneille Uber ja Bolt ovat toimivia taksipalveluita olkoonkin, että illan päättyessä kyydin tarvitsijoita on rutkasti muitakin ja kyydin saamisessa voi joskus kestää tunninkin. Mutta päiväsaikaan oli mahdollista ottaa paikallisbussi Branista festarialueen lähellä sijaitsevaan Rasnoviin reilulla eurolla.

Summa summarum: tällä nopealla yhteenvedolla halusin tehdä tiettäväksi vain sen, että jännittäviä, hauskoja, monipuolisia ja monipuolisia festivaalivaihtoehtoja löytyy myös Suomen rajojen ulkopuolelta, mikäli suomalaisten kesäfestivaalien hinnat hirvittävät ja kantti kestää lähteä pienimuotoisesti seikkailemaan.

Mutta kun omaan älypuhelimeen on ladattuna Google Maps sekä kaikki tarvittavat kyytipalvelut (Flixbus, Bolt, Uber, Freenow yms.), niin ei festivaalimatkailu ulkomailla ole 2020-luvulla yhtään sen kummempaa kuin Suomessakaan. Samalla saattaa nähdä jopa maailmaakin!