Just Another Bar in Hämeentie 23, right in the heart of the famous “Curve”. 

On Sunday 28.4. we were blessed by acoustic performances of Iba Sirviö from the Afternoon Astronauts & Cal Twomey – Ireland’s newest hit maker from the indie-groups Faraway Shapes and Trio Grande & The Tex-Mex Restaurant.

The bar’s environment..

People filling crosswords, creating sketches, having a drink or two, or just enjoying the comfy atmosphere, surrounded by the works of some local artists. Decent prices on menu, that also includes mocktails. Auto-correct tried to change that.

People sharing compliments with each other. If you don’t feel like smiling, people will smile for you, too. It spreads easily here, also outside the bar. Arriving here a bit noddy, many people asked how I was doing.

“I’ve felt better”.

Iba Sirviö had already started his set with Guns ‘n’ F*cking Roses’ “Patience”, which made me nod even more. That’s the tune that Izzy Stradlin wrote for Angela Nicoletti, who later became Andy McCoy’s ex-wife, nowadays an i n d e p e n d e n t artist.

Iba’s journey as a singer has gained new & higher levels with Hannes Kett’s (the frontman of Shiraz Lane) vocal coaching.

Iba, usually defying gravity with his party rocking band Afternoon Astronauts, knows how to have fun on stage on his own, too. Tonight he had found a perfect place to share his love for country music. It’s OUR damn country!

Cody Jinks’ “Loud and Heavy” along with Jamey Johnson’s “In Color”.. Dang it!

Almost managed to shed a tear in my beer there.

Some homage was also paid for Lost Society, Palaye Royale, Linkin Park etc. Those were Iba’s takes on the harder side. 

Chasing the monsters away for y’all, y’know. Most of the set contained quite gloomy takes with taste for more minor chording. No wonder “the Ol’ Papa Bear” loves to give big hugs to everyone outside the stage.

We also heard new solo-material, live for the first time. Iba’s been singing that song only a couple of times during the years since he wrote it.

I’ve told the band to get to the studio as soon as possible, they’re an up and coming hard rock band that shouldn’t play the same old set all over again. 

They’ve taken it to notice, thankfully. After his gig Iba told me that they went to record a new banger last Thursday. 

Feeling better.

Up next was Cal Twomey. Started the set bravely with Bowie, with some improvised lyrics about a broken mike. The ice had been broken. Cal sure knows the art of witty humor with great timing.

“Why is everyone so hazy, or am I just going crazy? Shit.” -Cal

“Marmalade Eyes” by the Tex-Mex Lads was a jangly follow-up. Great songwriting means that the tune can carry itself with only 6- or 12 strings, with a little help from friends, of course.

The speakers rattled through these gigs, but our performers had helpers around with these sudden electrified bursts. Cassu from Afternoon Astronauts got many thank yous during the course of events. Both Cal and Iba were being careful with their low-ends. 

Cal played some Beatles, along with Paul McCartney’s Solo stuff.

“Why do the Beatles got haters? Who really hates the Beatles?”

That’s a good question. 

It seems that the Macca is Cal’s favourite from The Fab Four, yet he played us “Norwegian Wood ”, a classic by that bratty scoundrel Lennon.

Record labels, check this out. World class. 

One great song was about grandparents and memories, like being a kid again. For such a young age Cal captures the struggles of many middle-agers dealing with their parents suddenly changing. That’s what I think I heard. Keep in mind I’m not always a reliable narrator.

Going through the motions.

Mellow 12-string playing through dreams and highways. Made me think about a lot of.. stuff. 

Lots of laughing together, people sharing joy and silence together. Another round of cheerful applause.

One freshly blurted song called ”öööögh”. Future live favourite there.

Feeling even better.

Saw local artist Vilma Visakoivu drawing a sketch of this lovely fellow from Cork. You’re lucky If she’s at your gig. Gig photos can be boring. Vilma sketches the gigs. That’s an unique approach, and a great honor from an artist with her own, unique style.

Then some Elliott Smith. Heard someone ask “You wanna make me cry?” from the front row.

Playing “Dancer in the Night” by Star Marcs. One of the greatest compliments a songwriter and a musician can receive is your song getting covered by someone else. I think it was just something that Jaakko Mäkiniemi aka ”Jaska” (the writer of that song, also present here) needed. 

Simple message – It’s getting better. We get through this. Alone and together, or..

Anyway, inspiring and relaxing environment on Sunday, with me and my Bobby M’Gee. Whoo!

Feeling good is easy here.

As a performer Cal gives people what they want. Not always what you expected, but just what you needed.

I don’t mind repeating myself here.

We wanted Tim Buckley’s “Once I was”. We got it. I can sleep my nights well knowing that the younger generation has found this strung out American folk-hero. His son Jeff grew to become more famous with his ”Grace”. Then he went swimming.

After the gig one of the younger hearts here said that Cal has this unique charisma, the kind that is very pleasant to witness. I told him that smoking is bad.

I hope that Just Another Bar could host events like this more often. Already got ideas for lots of acts and line-ups that could play here. I bet the neighbors wouldn’t mind, either. Cal had retreated backstage before I could ask for contact information. Everyone deserves privacy, hahhah.

Cal and Iba got our money, and this time it was like putting it in a bank. Suck it, Nordax, Norwegian and Aktia!

I’m feeling great now.

Rämisevää loppuviikkoa kaikille! Stadin menevimmän (sekä ainoan) Go-Go-Hyeenan keikkaviikossa taas kiitettävästi katurokkia ja hyvää meininkiä.

KE 24.4.

Airi’s Trio // Bar Loosister // Free Entry!

Kaikille akkarikeikkoja vetäville vahva suositus Bar Loosisterille.

Vegenuggetit ja Seitanic-pizza erityisen koukuttavia. Niiden kylkeen voi nauttia myös tänään seiskasta eteenpäin annoksen Airis-trioa.

KESKIVIIKKOKLUBI: Kadonnut Ystävä, Lika // Ravintola Käpygrilli

Kerran meidän Sörkan treenikselle pamahtaessa jäin kuuntelemaan rosoa vastakkaisesta kämpästä. Likahan se siellä kohkas, kun tuuletustauolla ennätin kysymään. Tää punk-bändi tykkää rundaa Suomea ja Baltiaa.

Käpygrillin pippuripihvi tarjoillaan muuten muusin kanssa. Kysykää Jaskalta pizzoista.

COSMIC FRENZY (LEVYJULKKARI) + I.O.V.A + THE BRANDERMEN // Lepakkomies // Liput ovelta 7€

Lepiksen kellarissa voi pyristellä aavikkorokista avaruuteen Cosmic Frenzyn psykedeelisen autotallirokin tahdissa.

Kahden jäbän punk-bluespartio The Brandermen diggaa raa’asta menosta livenä ja studiossa. Päällekkäisäänityksiä karttava kaksikko juhlii 12-tuumasen EP-levynsä julkkareita.

Vantaalta saapuva IOVA_Band vetää sairasta ja brutaalia melodista hooceeta perinteikkäin ottein.

TO 25.5.

The Halophones / Pleasant Flow / The Black Bubbles // Lepakkomies // Liput 8 € ovelta

Stadin UG:n Indie-Garagen Lontoon-lähettiläs The Halophones pistokeikalla ennen toukokuun Molotovs-isännöintiä. (HUOM: The Halophones PERVTTV, korvaaja ilmoitetaan piakkoin!)

Rööperiä tuodaan suoraan bilispöydistä kellariin Pleasant Flown mukana nollarihengessä. Tehkää siitä Robasta taas bilekatu, saakeli!

The Black Bubbles niittää paraikaa mainetta energisenä ja ennakkoluulottomana livebändinä. 60- ja 70-lukujen diggareille ehdoton suositus. Taustalta löytyy tekijöitä mm. Barbe-Q-Barbiesista, Hellcity Punksista, Ritesta ja Parasite Cityst.

Ronnie Starr + Crimsonic + Sons Of Cobra @ Bar Loose // 7 €

Bar Loosen jytäkellarissa hikoilee hiljattain rivinsä jälleen koonnut Ronnie Starr, MC5- ja Rose Tattoo-henkistä rockarollaa siisteimmillä skeboilla sylkevä Sons of Cobra ja jotain klassisen ja modernin rokin välillä keittelevä Crimsonic.

Kevään ainoa mahdollisuus nähdä Cobrat tositoimissa kevään aikana. Seuraavaksi tää Detroit/Australia-akseli rullaa meinaa nollakasiin!

PE 26.4.

Spring Rumble // Playhouse Bar // Liput 8€

Aitopäiden ei tarvii mennä Lutakkoon asti tsiigaa Makkosta, jos veri vetää kohti kunnon kevätrytinää!

Tuoreen katurock-partio Dharma Gunsin debyyttikeikalla kuullaan likasta protopunk-groovea suoraan laitakaupungin viemäreistä auttaa muistamaan rokin syvintä olemusta.

Viime viikonloppuna akkareiden ja marakassien kanssa riehunut Bad Valentines täydentää kattausta freesillä ja ammattitaitoisella punk ’n’ rollilla, josta löytyy tuttuja naamoja mm. Daggerplaysta ja Plastic Tearsistä. Kupe ja Pekko muodostavat tällä hetkellä aika helkkarin päräyttävän kitaraduon. No bullshit.

Katurokin ilosanomaa levittää myös Cheap Disasters, joka pistelee paraikaa valmiiksi esikoisäänitettään. Kovaa rullas jo kulauksen matineoissa!

Clifters // Skenesali Myyräncolo // 26,50/28€

Vantaan läntisellä puoliskolla Clifters on taas in! Miten niin taas, tosin?

Coyotes Old Storyssa perjantaina 26.4.24

Kuulitte kyllä. Klassikkorokkijyrät rokkijyrien käsittelyssä!

LA 27.4.

Eve of Destruction // Henry’s Distillery & Music Bar // Free Entry!

~And juu tell MII, overandover and overagain, myfriend..

That one’s for you, Johnny!

Anyway, Stadin UG-kameleontti Anzi Destruction viettämässä akkariiltaa viidestä seiskaan. Orkkiksia ja punk/rock-covereita sekasin.

MELROSE+BLACK MAGIC SIX // Kuudes Linja // 25/30€

Melrose on lauantaina vieläkin IN. Syökää siitä, Clifters!

Nyt ei larpata biitlesei tai mitään muutakaan kliseitä, WE’RE READY FOR A GANG WAR!

Ohessa vielä Black Magic Sixin aikataulu omiin kalentereihin:

Klo 20:00 lauteille

Klo 20:40 GONG! Keikka loppu.

Klo 20:50 Kamat roudattu

Klo 21:00 Yhtye saattaa ottaa pari keittoa.

Aus Tears, Fenetzar and Caws of Death @Bar Base // Free Entry

Bar Base, tuo Jallun ystävien ja Turbojugendin luvattu maa synkistyy lauantaiksi. AUS TEARSIN raakaa ja minimalistista synthwavea, Fenetzarin post-punkia ja Stadin villi Goth ’n’ Roll-tulokas Caws of Death, suoraan marraskuusta!

Plastic Tones (EP-julkkarit), Tiikeri & Puhelinseksi // Lepakkomies // 10e

”Bombastista brittiläistyyppistä uudempaa rokkia”, eli voimapop-yhtye Plastic Tonesin EP-julkkarit. Yhdeksänvuotista taivalta juhlistetaan myös Japanin keikkarundilla.

Härskimpää molliosastoa edustaa leuhka ja kestävä Puhelinseksi. Eppuja enemmän sanottavaa löytyy taas Tiikeri-yhtyeeltä, joka on mulle uusi tuttavuus, joka snaijaa tän hetken soundeja.

Hyvä, koska minä en. Lohtua toisi yksi tiskijukka, joka soittaa ilmeisesti jotain seksyä 70-luvun musaa bändien välissä. Hyvä!

Wasted, The Regulator & Miettiin // Bar Loose // 16/18 €

Wasted + Miettiin + The Regulator = Hyvä känni.

SU 28.4.

Cal Twomey – Live @ JAB Kallio // 6€

Cal Twomey, the vocal powerhouse and a nice lad from Faraway Shapes, Trio Grande & the Tex-Mex Restaurant & Pearl Jam playing in Just another bar. Joined by Iba Sirviö from hard rockin’ party animal-band Afternoon Astronauts. What a Sunday!

Oheisessa videossa Rievun perustaja Nalle Österman kertoilee Rievun kolmen viikon mittaisesta alkutaipaleesta, missä Riepu joutui vaihtamaan palveluntarjoajaa jo kertaalleen, minkä seurauksena sivusto oli noin viikon ajan alhaalla. Siihen nähden vajaat kymmenen tuhatta vierailua parissa viikossa lienee ihan kohtuullinen alku.

Saittina Riepu on vielä hieman vaiheessa palveluntarjoajan vaihdoksen sekä sivustorakenteen muutosten myötä, mutta nämä lastentaudit pyritään saamaan korjattua lähipäivinä.

Riepuun on tullut uusia tekstejä muun muassa Kai Sadinmaalta, Jauri Varvikolta, Hannah Pearlilta, Tomi Hyenalta ja Iuca Drapilta, mutta toki tilaa on yllin kyllin kaikille muillekin, jotka luovat kiinnostavia, rohkeita, puhuttelevia, räväkkiä ja ajatuksia herättäviä sisältöjä.

Varvikon väkevät ja näkemykselliset puheenvuorot muun muassa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan todellisemmasta tilasta venäläisiin lähteisiin pohjautuen löydät täältä.

Sadinmaan pyhiinvaelluksen varrelta ilmenneet punnitut mietteet suomalaisen evankelilais-luterilaisen kirkon synkemmistä juurista löydät puolestaan täältä.

Jos haluat lähteä mukaan kehittämään Riepua, klikkaa tästä ja kerro itsestäsi hieman meille, lomakkeen täyttö vie noin 5–10 minuuttia aikaa: www.bit.ly/riepulehti

Juttuehdotukset, vinkit, uutiset, tiedotteet ja muu sälä sähköpostitse osoitteeseen riepulehti@gmail.com.

Tässä videossa Östermanin päätä koristaa päähine, jonka hän osti viime kesänä Norjan Oslossa sijaitsevasta Neseblod-levykaupasta ja pyhätöstä. Neseblod tunnettiin aiemmin nimellä Helvete, mitä pyöritti Mayhem-yhtyeen kitaristi Öystein ”Euronymous” Aarseth, kenet Burzumin pääjohtaja Kristian ”Count Grisnackh” Vikernes surmasi 10. elokuuta 1993 Oslossa.

Nyt kyseinen levypuoti on kärsinyt mittaamattoman tragedian 10. huhtikuuta 2024 tapahtuneessa tulipalossa, jossa paloi kymmenien, ellei satojen tuhansien eurojen edestä mitä arvokkaampia metalli-, punk- ja hard core -tuotteita ja äänitteitä.

Neseblodin tuhojen tukemiseksi perustetun GoFundMe-sivuston löydät täältä.

Tänään Tavastialle muistelemaan tammikuussa yläkerran orkestereihin siirtynyttä Ari Taskista:

ARI TASKINEN IN MEMORIAM 1959-2024 // TAVASTIA-klubi

Kovat kundit, Koska sydän sanoi niin.. Moni biisi löytynyt allekirjoittaneen kuulokkeista ja cover-vedoista nuorena kukkopoikana. Taskisen trick bagista ammennan vieläkin omaan biisinkirjoitukseen. Anyway, monta hyvää syytä saapua paikalle osoittamaan kunnioitusta, esim. tuotot ohjataan lyhentämättömänä Taskisen hautajaiskuluihin.

Esiintymässä mm. Woude Revisited, Pelle Miljoona 1980 & Problems, yhdessä ja erikseen. Nisse ja Stefu laittaa lavalla kielet solmuun, muun muassa. Nisse ja Stefu ovat loihtineet yhtiä murahtavampia skebasoundeja Pellen ja Problemsin levyillä!

Tiistaina taas hyvä mahdollisuus löytää ja kokea uutta elävää musiikkia.

Playhouse Barin TiistaiTiistai-klubin lavalla ”nälkäiset ja eläväiset muusikot ja bändit pääsevät paljastamaan taiteensa ja kyntensä maailmalle”

TiistaiTiistai-klubi #12 : : : OLIMPIA SPLENDID, NOLLS, PAURA : : :

Bar Loose jatkaa tiistaisin Pop-Jazz-konservatorion opiskelijoiden esille tuomista. Tällä kertaa tarjolla on melankoliaa, funkia ja bilemusaa. Vapaa pääsy!

Bar Loose goes Pop&Jazz Konservatorio!

Kuudes Linja satsaa torstaina nugetteihin HELSINKI TRIBE IV – 60’s Psychedelic & Garage-tapahtumalla.

”Harvoin esiintyvä Revolving Doors tuo tuulahduksen The Doorsin kulta-ajalta. Tunnelmasta huolehtivat Marjo Leinonen, Risto Kumpulainen (urut), Sami (Sande) Vettenranta (rummut) sekä Tuomo Dahlbom (kitara).

The Mike Bell Cartel kuvailee musiikkityyliään garage punkiksi: “haunting melodies and harmonies, jangly guitars and searing fuzztone, eerie farfisa org”.

Mikäli ei tietäisi, että bändin biisit ovat uusia, voisi kuvitella levytyksen olevan oikeasti 60-luvulta. Tämä ei toki ole yllätys, sillä yhtyeessä soittavat Pekka Laine, Ville Särmä, Miikka Siira, Samuel Abaijon, ja Mikko Siven.

Helsinki Tribe IV 60-luvun psykedelia- ja garageiltaa varten The Mike Bell Cartel on tehnyt erityisen setin kuuluisalta Nuggets-kokoelmalta, joka sisältää psykedeelistä ja garage rockia vuosilta 1965-1968.

Illan teemaan sopivasta levymusiikista vastaa DJ Daddy Suburbanite.”

The Empire Strikes, tuo Suomen ruotsalaisimman kuuloinen toimintarockbändi avaa lauteet Michael Monroelle Tampereen Tavara-asemalla, liput liikkuu muuten nopeasti!

Michael Monroe, The Empire Strikes | Tavara-asema, Tampere

Annankatu kakskakkosessa ollaan jo kolmatta kertaa Lucretia Clubin synkemmissä tunnelmissa. Ghost On The Highway on ollut jo jonkin aikaa tsiigattavien bändien listalla: Lucretia Club III: Distant Stares / Ghost On The Highway / Primary Delusion //@Lepakkomies

Perjantaina juhlitaan The MES kauan odotetun ”Evil Echo and a Deaf Mind”-debyytin julkkareita. Uutta kipinää vaihtoehtorokkikentälle tuova Poni julkaisee samana päivänä ensimmäisen EP:sä:

The MES & Poni TUPLALEVYJULKKARIT @ KUUDES LINJA 19.4.2024

Club Bête Noire: RUHR (ITA) // Kasvot // Uhrisavu // Ruusuriimu

𝐑𝐔𝐔𝐒𝐔𝐑𝐈𝐈𝐌𝐔 esittää maailmanlopun folkkia Pohjolasta Current 93:n ja Dead Can Dance:n hengessä. Bändillä on kuulemma tarve mille tahansa säröpedaalille tällä viikolla.

Lauantain INDIE PUNK @ ORANSSI on sähköinen ja energinen kattaus täynnä tuoreita indie- ja punk-helmiä. Joka keikalla vaan hurjemmaksi muuttuva The Dedes kannattaa tsekkaa aina, kun mahdollista. ”Suloiset” on täysillä mukana, ja Frederika Runebergin Puutarha osaa muuttaa liian vähän heiluvat sisiliskoiksi.

Brooklyn Sound: The Vantages, E. Sydänpuu & Mustat Maijat / SEMIFINAL

Brooklyn-Lager on saanut lähettiläikseen The Vantagesin tulevat rokkitähdet, sekä Helsingin visuaalisinta rock-performanssia E. Sydänpuu & Mustat Maijat-muodossa. Teinirokkijumalista ironisesti laulava bändi kiistää jyrkästi olevansa muusikoita, olemalla samalla kaikkea muuta kuin vaatimattomia.

Nyrkkitappelu, Aino & HajonneetKorjaamolla tarjoilee katurokkia ilman turhia hengähdystaukoja. NYRKKITAPPELUN Hepe on jo vuosia lukeutunut mun lempifrontmaneihin Tampereen puolella.

Illan avaaja Aino & Hajonneet iski rokkarin tajuntaan Paasitornin pääsiäispunkissa, näin ne silloin ekaa kertaa. Ilahduttavan energisen ja kaikuisan keikan jälkeen syttynyt voimaantumisen tunne muuttui kuitenkin pakokauhuksi alakerran Kalevi Helvetin keikalla, jolla yllättäen tutustuin psyykeeni pimeään puoleen.

OLEN PAHOILLANI

OLEN PAHOLAINEN

OLEN PAHOILLANI

OLEN PAHOLAINEN

OLEN..

BAD SAUNA + moshimoshi + Nicce & The Whiskars @ Lepakkomies 20.4.

BAD SAUNAN kinkereitä on usein kehuttu Suomen tämän hetken kovimmiksi live-illoiksi. Lepiksen lavalla löylyä heittää Moshimoshi, Nicce & the Whiskarsin vastatessa niistä savuisemmista meiningeistä.

Helsinkiläisen katurockpumpun Lovers Left Aliven laulaja-kitaristi Tomi Hyena on järjestänyt leppoisia rokkikeikkoja nouseville suomalaisille ja ulkomaalaisille kaimoilleen Bar Loosessa helmikuusta 2023 lähtien Hyena Go-Go -iltamien puitteissa.

Vaikkei Hyena Go-Go ole mitään valtavirtaviihdettä ainakaan vielä – ja tuskin tulee koskaan olemaan Suomen nykyiseen kulttuuri-ilmastoon viitaten – niin Hyeena-Tomin reipasta uurastusta särisevän ja rämisevän kitararockin eteen on pakko arvostaa.

Minä ainakin arvostan.

Sillä tavoin Hyenan säädöistä tulee jollain tapaa mieleen Tavastia-klubin alakerran Semifinalia kokonaiset 30 vuotta – 1993–2022 – luotsannut toinen Tomi eli Tomi ”Roudi” Hämäläinen – vielä toistaiseksi pienemmässä mittakaavassa tosin.

Keskiviikkona 6. huhtikuuta 2024 Bar Loosen alakertaan oli ilmaantunut arviolta 60–70 samanhenkistä arvostajaa katsastamaan, mitä Hyeena-Tomi oli tällä kertaa keksinyt päidemme menoksi.

Tai kuten hahmo itse illan kemuista tällä kertaa sanaili tapahtuman lehdistötiedotteessa esitellessään tämänkertaiset jytäorkesterit Clara Ferrans & The Dead Pet Companions, Pepita Vanni sekä Trio Grande & The Tex-Mex Restaurant, joiden jäsenet ovat yhdessä ja erikseen tuttuja myyn muassa sellaisista akteista kuin Hoodoo You Do With The Voodoo People, Faraway Shapes, Grandes Cojones, Refugees, Tuula Kailas, E. Sydänpuu & Mustat Maijat, Kuoliokuja 12600, Ruminaatio, Last Station Before Zone B sekä The Star Marcs Sound Explosion Band.

“Myyrmäen betonikellareissa, siellä Tex-Mex-raflan alapuolella, elää oma hämyisä sekakulttuurinsa. Kaikki huhtikuun bändit treenaa ja äänittää siellä väestönsuojissa; Hoodoo-papittarenakin omiensa keskuudessa tunnettu Clara Ferrans vetää kuolleine lemmikkiystävineen tyylillä, eleganssilla ja hypnotisoivasti ensimmäisen soolokeikkansa.

Katutason laudoitetun raflan mukaan nimetyt Tex Mex -ladsit, nuo psykoottiset tanssipunkkarit, nauttivat myös psykedeelisestä folk-popista, jossa on mukana hitunen persiljaa ja ripaus kuminaa. Uuden betonibrutalistisen post-punk/new wave -bändi Pepita Vannin meno taas näyttää omien sanojensa mukaan L’Amourderin ”Shit-Hotilta” ja kuulostaa, noh, lämpimältä paskolta. Цой жив!”

Ensimmäisenä lauteille noussut Trio Grande & The Tex-Mex Restaurant toi omassa sympaattisessa hölmöydessään mieleen kotikutoisemman, härmäläisemmän ja villapaitaisemman version Jane’s Addictionista ja Red Hot Chili Peppersista – olkoonkin, että bändin englantia välispiikeissään jutustellut solisti olikin sonnustautunut harmaaseen kävelypukuun.

Ehkä bändin kannattaa vielä toistaiseksi viettää vielä hieman enemmän aikaa treenikämpällä kuin peilin edessä tai isoisän vaatekaapilla, niin heistäkin voidaan kuulla muutenkin kuin ulkomusiikillisissa asioissa?

Ulkomusiikillista näyttävyyttä oli edellistäkin aktia enemmän tarjolla seuraavana esiintyneen Pepita Vannin habituksessa: niin paljon, että laulaja-kitaristi Eino Sydänpuu katsoi aiheelliseksi ottaa aiheen esille jo ennen yhtyeensä esiintymistä, koska oli katsonut itseään ennen keikkaa peiliin ja tullut ajatelleeksi, miten hänen Pulp Fiction -henkinen paitansa saattaa aiheuttaa negatiivisia mielleyhtymiä edellispäivänä Vantaan Viertolassa tapahtuneeseen koulusurmaan, mikä ei todellakaan ollut hänen tarkoituksensa.

Erittäin sympaattinen, arvostettava ja lämmin kannanotto edellispäivän tragediaan. En tiedä, olisiko kukaan katsoja tällaisia mielleyhtymiä välttämättä tehnyt, mutta sehän jo tietty riitti, että taiteilija Sydänpuu teki.

Ja koska taiteilija Sydänpuu on suuri taiteilija, josta tulemme vielä kuulemaan eri yhteyksissä vaikka miten mittavilla tavoilla – kenties lopulta jopa kyllästymiseen asti – kannattaa meidän jo nyt kuunnella, mitä hänellä on sanottavanaan.

Olkoonkin, että mies katsoi halusi tähdentää vielä sitä, ettei hän halua varsinaisesti puhua yhtyeensä kappaleiden välissä mitään vaan haluaa antaa musiikin puhua puolestaan.

Sitähän Pepita Vannin musiikki totta vie tekikin – mutta yhtä lailla vaikutuksen teki kvartetin kokonaisvaltainen performanssi, mikä toi monin tavoin mieleen Helsingin Lepakon post-punk -skeneistä jo kultaisella 1980-luvulla ponnistaneen legendaarisen The Nights Of Iguanan musiikilliset ja visuaaliset edesottamukset.

Pepita Vannilla on poikkeuksellisen terävä ja huoliteltu musikaalinen ja esteettinen tyylitaju, mikä näkyi ja kuului esimerkiksi siinä, miten yhtyeen kitarisit kehittelivät aistikkaita kudelmiaan eleettömästi, mutta yhtä tyylitajuisesti musisoineen rytmisektion ylle.

Katsohan, tällöinhän meillä on yhtä lailla musiikillinen konstruktio The Cultin goottiaikoja yhdistettynä AC/DC:n tappavan tehokkaaseen rytmiseen rypistykseen.

See what I did there, aloin puhua jostain tappamisesta karmivan tragedian alla, hyi hävytöntä!

Vaan eiväthän asiat muutu sillä, että niistä ei puhuta, päinvastoin. Ja kun puhumme tai kirjoitamme musiikista, käytämme monesti myös eläviä, moniulotteisia ja leikitteleviä kielikuvia, joiden tarkoitus on houkutella uusia kuulijoita suuren vaikutuksen tehneen taiteen pariin.

Se, että aiheesta joutuu vuonna 2024 vääntämään rautalangasta disclaimerinomaisesti aivottomille lahopäille on mielestäni yksinomaan surullista, mutta minkäs teet. Tällainen on nyt se maailma, missä tavalla tai toisella yritetään saada vaiennettua sellaisia ääniä, jotka eivät edusta tiettyjen aatesuuntauksien hyväksytysti standardisoituja mielipiteitä – niin vasemmalla kuin oikealla.

Pepita Vanni ratkaisi asian omistamalla kappaleitaan muun muassa Gazan, Palestiinan ja Ukrainan uhreille. Mutta se musiikillinen voima, mikä yhtyeestä jo nyt huokuu, teki valtavan vaikutuksen.

Ovat muuten piakkoin menossa studioon taltioimaan ep:tä, mistä on jo näillä näytöillä luvassa yksi suomalaisen rockvuoden 2024 Merkittävimpiä Tapauksia, mikäli saavat siirrettyä tehokkaan livetoimintansa studiossa äänitteelle asti.

Näyttävä Clara Ferrans on tietty tullut jo tutuksi psykedeelisen Hoodoo You Do With The Voodoo Peoplen solistina.

Uuden soolobändinsä kanssa Ferrans esitteli itsestään uusia puolia, mistä kaikista suurimman vaikutuksen tekivät kappaleet, missä espanjalaislähtöisen naisen laulutulkinnoilla on mahdollisimman paljon tilaa ympärillään – kuten vaikkapa yhtyeen versiossa Joan Baezin Diamonds And Rustista.

Tämä olisi se suunta, mitä odottaisin ja toivoisin kuulevani Ferransilta enemmänkin olkoonkin, että laulajatar näyttää nauttivan eniten olostaan lavalla silloin, kun pääsee rokkaamaan sydämensä kyllyydestä.

CLARA FERRANS & THE DEAD PET COMPANIONS, PEPITA VANNI, TRIO GRANDE & THE TEX-MEX RESTAURANT
5.4.2024 Bar Loose, Kamppi, Helsinki