Riepu julkaisee Jauri Varvikon luvalla tämän sosiaalisessa mediassa julkaisemia vahvoja ja punnittuja puheenvuoroja sodasta ja politiikasta läntisten medioiden yksiäänisyyden vastapainoksi.
Eri sotien kokonaishintoja on vaikea arvioida, koska laskentatapoja on monia. Monet lähteet saattavat suurennella esimerkiksi USA:n sotiin kuluttamia varamääriä. Heitellään satoja miljardeja taaloja sinne tänne.
On selvää, että kun lasketaan mukaan jälleenrakentaminen, menetetyt työvuodet, sotilaiden kuntoutus, otetut lainat ja inhimilliset kärsimykset, niin päästään isoihin lukuihin.
Ukrainan sodan lopulliset kulut voidaan laskea vasta sodan jälkeen.
Länsi ei vielä sodi konkreettisesti Ukrainassa, joten lännen menetyksiäkään ei voida laskea konkreettisesti. Lännen osallistuminen pitää siis laskea maksetuissa tuissa ja annetussa kalustossa suhteessa BKT:n, ei sotilasoperaation hinnassa.
USA:n sotilasoperaatio Irakissa maksoi noin 850 miljardia taalaa, Afganistanin sota vajaa 800 miljardia, Persianlahden sota noin 115 miljardia, Vietnamin sota noin 530 miljardia.
Kun kaikki kulut, tuet ynnä muut lasketaan mukaan, niin sotien hintaan voidaan lisätä vielä neljännes lisää. Jos lasketaan veteraanien hoito, lainojen korot, puolustusvoimien lisäkulut ja lisääntynyt asetuotanto ynnä muut, päästään helposti jopa tuplakuluihin.
Joidenkin laskelmien mukaan USA on käyttänyt Ukrainaan vuodesta 2014 lähtien 300 miljardia taalaa. Yhdessä Euroopan kanssa summa on noin 500 miljardia taalaa.
Ukraina on laittanut itse kahden vuoden sisällä sotaan noin 100 miljardia taalaa omia rahojaan. Lisäksi se on ottanut velkaa samana aikana noin 100 miljardia. Vuodesta 2014–2021 kulut olivat noin 34 miljardia.
Jos USA:n tukipaketti menee läpi, saa Ukraina USA:lta ja Euroopalta tukea tänä vuonna noin 100 miljardia.
Tällä laskennalla päästään tänä vuonna yhteissummaan 835 miljardia taalaa. Ja koska länsi ei selvästikään tue rauhaa Ukrainaan, ollaan kuluissa ensi vuonna jo lähempänä 1 000 000 000 000 taalaa.
Joidenkin arvioiden mukaan sota on maksanut Venäjälle tähän mennessä 200 miljardia.
Sanktioiden aiheuttamia menetyksiä on vaikea laskea, koska Venäjän BKT on kuitenkin samaan aikaan noussut.
Jätän menetetyt kasvulukemat pois, kuten Euroopankin osalta.
Jos oletamme, että Ukrainan sota loppuu vuonna 2025 ja uudelleenrakennus maksaa 500 miljardia, niin ollaan Ukrainan sodan menoissa luvussa 1 500 miljardia dollaria (+/- 100 miljardia), pelkän lännen ja Ukrainan osalta.
Jos asiaa ajatellaan vaikkapa USA:n suurimman avunsaajan Israelin näkökulmasti, niin Israel on saanut USA:lta sotilaallista tukea viimeisen 30 vuoden aikana noin 90 miljardin edestä.
Ukrainasta on kovaa vauhtia tulossa kaikkien aikojen kallein sota, jopa kalliimpi kuin toisesta maailmansodasta, kun Venäjän kulut lasketaan mukaan.
Guinnessin ennätystenkirjan mukaan toisen maailmansodan kustannus oli 1,5 biljoonaa dollaria.
Kun mukaan lasketaan kaikkien maiden taloudelliset menetykset, kärsimyksen, tuskan ja invalidien määrä, ollaan todella kovissa luvuissa, vaikka henkien määrässä ei vielä ollakaan toisen maailmansodan luvuissa.
Mitä tekevät meidän poliitikot? Haluavat jatkaa sotaa ja lyödä siihen entistä enemmän varantoja. Pahimmat jopa haluavat, että osallistuisimme sotaan.
Jos Ukrainan sota präksähtää kolmanneksi maailmansodaksi, tullaan luvut moninkertaistamaan ja toinen maailmansota kalpenee sen rinnalla. Silloin puhutaan lähes ihmiskunnan, tai vähintään Euroopan tuhosta, sillä hinta tulee olemaan niin suuri moninaisvaikutuksineen.
Sellaisesta sodasta ei enää nousta, koska resursseja ei ole. Kannattaisi miettiä minkälaista soppaa tässä keitetään.
JAURI VARVIKKO, 10.4.2024
Jauri Varvikko (s. 1969 Helsinki) on Venäjä-asiantuntija ja lehtikustantaja. Suomen pitkäikäisimmän venäjänkielisen aikakauslehden Spektrin (1997–2010) perustaja. Suomalais-venäläisen koulun oppilas. Opiskellut kansainvälisiä suhteita Kiovan ja Moskovan yliopistoissa.
