Riepu julkaisee Jauri Varvikon luvalla tämän sosiaalisessa mediassa julkaisemia vahvoja ja punnittuja puheenvuoroja sodasta ja politiikasta läntisten medioiden yksiäänisyyden vastapainoksi.
Ukrainan vastahyökkäys alkoi tasan vuosi sitten. Mitä ennustin?
Fiaskosta saa syyttää pelkästään länttä. Tuhansia, jopa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, tapettiin merkityksettömässä vastaiskussa, jonka taustalla on vain yksi asia: länsimaat eivät voi sietää Venäjää.
Näin Jauri Varvikko 4.4.2023:
Monet sotabloggerit ja asiantuntijat niin lännessä kuin idässä ennustavat Ukrainan vastahyökkäystä etelässä lähiaikoina. Ukraina on ilmeisesti kasannut Zaporozhyen rintamalle suuria määriä joukkoja ja tekniikkaa. Myös Venäjän ilmaiskut ovat lisääntyneet alueella. Ilmaiskujen tarkoituksena on rikkoa Ukrainan joukkokeskittymiä, ase- ja ammusvarastoja.
On mielenkiintoista nähdä, miten hyökkäyksessä käy. Joidenkin lähteiden mukaan Ukrainan on pakko tehdä hyökkäys, vaikka se ei ratkaisisi edes etelärintaman tilannetta. Syyn sanotaan olevan se, että jotkin länsimaat ovat alkaneet painostaa Ukrainaa rauhaan. Jos minkäänlaista muutosta rintamalla ei saada aikaiseksi, niin aseapu hiipuu.
USA:n asevoimien johto ja evp. kenraalit eivät usko hyökkäyksen ratkaisevan sotaa mihinkään suuntaan. Se kuitenkin tarvitaan, jotta aseapu ja rahankulku saadaan pidettyä vakaana. On vielä kysymysmerkki, kuinka paljon Ukrainalla on etelärintamalla joukkoja ja kalustoa. Länsiavun määrä huomioiden on todennäköistä, että hyökkäyksessä käytetään kevään aikana Ukrainaan tuotua uutta tekniikkaa, lännessä koulutettua miehistöä ja erikoisjoukkoja.
Mikä on ennuste? Kuten olen jo aiemmin kertonut, etelärintama on todella vaikea hyökkäyssuunta sen avoimuudesta johtuen. Venäjällä on ollut kuukausia aikaa miinoittaa peltoja ja kulkureittejä, rakentaa esteitä, puolustusta ja asemia. Ukrainalaiset ovat samassa asetelmassa kuin venäläiset Ugledarissa, yrittäessään talvihyökkäyksellä läpimurtoa. Venäjä menetti hyökkäyksessä ukrainalaislähteiden mukaan kaksi eliittiprikaatia, 103 kappaletta kalustoa, mukaan lukien 36 panssaria. Hyökkäys oli fiasko, jonka seurauksena Putin erotti siitä vastanneen kenraali Muradovin.
Hyökkäys alkanee ensin tunnusteluilla, jonka jälkeen venäläisten linjoja keskitetään ja pehmennetään tykistötulella, raketinheittimillä ja droonihyökkäyksillä. Venäläisillä sattuu vain olemaan ylivoima niin tykistön, panssarien kuin hävittäjienkin suhteen, joten on todennäköistä, että Ukrainan hyökkäyksestä tulee samanlainen fiasko kuin Venäjänkin talvihyökkäyksestä.
Ukrainan suurin ongelma on, että kun he laittavat rynnäkköpanssarit hyökkäykseen, Venäjä kykenee tuhoamaan ne hävittäjillä omalta puoleltaan, ilman että hävittäjiä tarvitsee viedä vastustajan ilmatilaan. Venäjä todennäköisesti viljelee ilmasta laskeutuvia miinoja hyökkäyskiilat täyteen ja keskittää sen jälkeen raketti- ja tykistötulen näihin. Ilman panssaritukea jalkaväki ei kykene etenemään avoimessa maastossa minnekään.
Mitä sen jälkeen? Tämä on tietysti pelkkää spekulaatiota, mutta on hyvin suuri todennäköisyys, että Venäjä tuhoaa Ukrainan hyökkäysjoukot, jonka jälkeen talven aikana rakennetut prikaatit ovat hajalla ja ne joudutaan vetämään pois uudelleenjärjestäytymistä varten. Jos Ukraina menettää kevään aikana saamansa panssarikaluston, niin mistä uutta kalustoa? Yhdysvaltalaislähteiden mukaan Ukrainalla ei ole kykyä toiseen suurhyökkäykseen. Kysymys kuuluukin, onko Ukrainalla sen jälkeen kykyä pysäyttää Venäjän vastaava keväthyökkäys?
JAURI VARVIKKO, 4.4.2024
Jauri Varvikko (s. 1969 Helsinki) on Venäjä-asiantuntija ja lehtikustantaja. Suomen pitkäikäisimmän venäjänkielisen aikakauslehden Spektrin (1997–2010) perustaja. Suomalais-venäläisen koulun oppilas. Opiskellut kansainvälisiä suhteita Kiovan ja Moskovan yliopistoissa.
